Vapaa mies lähti ulos kävelemään eräänä vapaana päivänä. Hän pohti mielessään pyöriviä vapaita ajatuksia. Käveli vapaata jyrkkää katua ylös, melkein liukastui vapaasti hoidetulla kadulla, ylitti vapaan tien, oli jäädä vapaan vihreän auton alle, mutta ehti vapaasti alta pois viime tingassa. Sitten häntä vastaan käveli vapaa karhu. Karhu ei katsonut vapaata miestä, hymyili vain vapaasti ja lyllersi ohi. Vapaa mies pysähtyi. Ei enää kuullut vapaita ajatuksiaan, ainoastaan vapaan karhun loittonevat vapaat tömistykset. Vapaa mies kääntyi ympäri, ylitti vapaan tien, jäi melkein vapaan punaisen auton alle, harppoi vapain askelin takaisin vapaan kotinsa vapaalle ulko-ovelle, työnsi vapaan avaimen vapaaseen lukkoon, aukaisi vapaan oven, astui sisään vapaaseen rappukäytävään, nousi vapaat portaat vapaaseen kolmanteen kerrokseen ja aukaisi vapaalla avaimella vapaan kotinsa oven.
A had dropped down. It was lying there on the ground. I hope that birds will still eat it.
Free man went for a walk on one free day. He thought about free thoughts in his mind. Walked up a free steep street, almost slipped on the freely maintained street, crossed the free road, almost got hit by a free green car, but survived on a last free second. Then a free bear walked towards him. Bear didn't look at him at all, just smiled a free smile and passed by. Free man stopped. He could no longer hear his free thoughts, only the free echoes of bears free footsteps. Free man turned around, got almost hit by a free red car, strode free steps back to his free home's free front door, put the free key into the free keyhole, opened the free door, stepped into the free stairway, took the free stairs to the free third floor and opened with the free key the free door to his free home.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti